 |
| Katutaidetta. Patsas oikealla. |
Venaria Reale on "pakollinen" pysäkki Torinoon vierailulle tulevien kanssa. Sukulaiset menivät katsomaan Leonardo da Vinci -näyttelyä, mekin jonotimme jonkin aikaa lippuja mumman kanssa, mutta koska emme olisi saaneet paikkoja sukulaisten etukäteen ostamalle kierrokselle, päätimme tehdä vain pienen kävelyn Venarian keskustassa.
 |
| Neidin valkoinen toppatakki on saatu kierrätettynä ystäviltä. MINÄ en olisi koskaan uskaltanut ostaa 2-vuotiaalle VALKOISTA takkia. Yllättävää kyllä sitä ei ole vielä pesty kertaakaan. Alan epäillä jonkun vaihtaneen lapselle välittämäni sottageenit vierasperäisiin. |
Kukapa olisi ajatellut, että orvokit sopivat myös jouluisiin kukkaistutuksiin?
Vaan kyllä täällä muuten aika syksyiset maisemat on...
Sitten poseerauskuva myös kahvilasta. Jossa tilaan muuten hyvin tyytyväisenä cappuccino chiaron (cappuccino hiukan normaalia vähäisemmällä kahvilla) myös klo yhdentoista jälkeen, jotain iloa kai tästä ulkomaalaisuudestakin pitää olla ;)
Mikä jännittävintä mumma toimi aivan liian lyhyen Italian-lomansa aikana Neidin ammana kahtena iltana, ja pääsimme Kapun kanssa treffeille! Itse asiassa menimme elokuviin ensimmäistä kertaa Neidin syntymän jälkeen. Ennen elokuvaa aperitiiveille ja sitten leffassa vielä iso satsi popcornia ja limpparia. Ja kun elokuvana oli vielä Twilight-saagan uusin, niin treffit olivat tietenkin täydelliset ;) Ja koska elokuvamakuni on varsin kyseenalainen, ja olin ensimmäisen näytöksen aikana niin täpinöissäni tästä elokuvaillan jännittävyydestä, halusin nähdä elokuvan vielä toiseenkin kertaan.
Kapun rakkaus tuli siis todistettua käytännössä äärettömäksi, kun hän uhrautui ja suostui katsomaan elokuvan toistamiseen saman viikon aikana. Koska kuulemma tiesi, ettei kukaan muu suostuisi tulemaan ikinä elokuvaa kanssani katsomaan. Jos tämä ei ole tosi rakkautta, niin mikä on? Toisella kerralla sali olikin sitten täynnä hihitteleviä teinejä, jotka voivat pahoin loppukohtauksen aikana. Ja ok, myönnetään, että ehkä ensimmäinen katselukerta olisi riittänyt, ihaniahan vampyyrit ovat, mutta kun kirjakin on tullut luettua pariin otteeseen, niin olisi uutta katselukertaa voinut odottaa dvd:nkin ilmestymiseen saakka. Toisaalta oli niin jännää olla siipan kanssa treffeillä pitkästä aikaa, että se elokuva taisi lopulta olla enemmän sivuosassa siinä popcornin syömisen ja käsistä pitelyn ohella ;) Tulivat aivan seurusteluajat mieleen, ja ensimmäisiä (pariakymmentä) treffejä muistelimmekin ahkerasti illan aikana. Ensimmäisllä treffeillä menimme myös ravintolaillallisen jälkeen elokuviin! Ajatella, että (pian) kahdeksassa vuodessa treffit vain parantuvat tai ainakin niitä osaa arvostaa ihan eri tavalla nyt, kun viimeiset kolme vuotta "treffit" ovat tarkoittaneet torkkumista kotisohvalla miljoonannen kerran vaihdettujen vaippojen jälkeen.
 |
| Aperitiivipöydän anteja |
Kyllä on syksyisen näköistä. Täällä Itävallassa taitaa tulla lumipyry. Minäkin olen Twilight fani, luulin jo että olen ainoa tässä iässä! Oikein mukavaa iltaa! Terveisin Sofia.
VastaaPoista'Patsas on oikealla';-)
VastaaPoistaMumma on kiva sana. Minä olen niin oman ja tyttäremme koirille mami, mutta jos Meri joskus vahingossa muuttaa mielensä lapsista, minusta tulee mumma!
Mikään ei voita elokuvatreffejä! Mekin harrastamme niitä, mutta nyt harvemmin kun R. aikoo osallistua huhtkuun alussa 200 metrin MM-juoksuun. Minä en usko tätä todeksi: Nain intelligentin, olen avioliitossa urheilijan kanssa.
Postasin eilen yhdestä ranskalaisleffasta, jonka tilasin meille joululeffaksi. En tiedä, oletko nähnyt Erään joulutarinan.
Mukavia joulunaluspäiviä!
Sofia: en tiedä kadehtiako lumesta vai ei :) Toisaalta lumi on niin kaunista, toisaalta kaikki menee täällä niin sekaisin, autoissakin vain kesärenkaat! Ihanaa löytää muitakin aikuisia Twilight-faneja, suurin osa taitaa olla vain kaappi-faneja :DDD Ihanaa iltaa Itävaltaan!
VastaaPoistaLeena: Vau, uskomaton juttu tuo mm-juoksu, mahtavaa, että miehelläsi on tuollaisia tavoitteita! Mumma on aika yleinen pohojanmaalla, jossa ollaan kyllä myös ämmejä (ämmi) ja mitähän vielä...? Juuri selitettiin miehen sukulaisille noita eri nimityksiä (mummo, mummi, mummu jne.), kun mummaa kutsumme italiaksikin mummaksi, jotta eroaa Italian nonnasta. En ole vielä nähnyt Erästä joulutarinaa, mutta se voisi sopia seuraaville "kotileffatreffeille" ohjelmaksi :) Ihanaa joulun odotusta myös teille!
Aika ihanat treffit,ja mikä upea rakkaudenosoitus tuo, ,että Kapusi suostui katsomaan Twilightin kanssasi kahdesti:)
VastaaPoistaYaelian: Todellakin täytyy sanoa, että joko mieheni on ihan vain pyhimysmäinen luonne tai sitten todellakin rakastunut vaimoonsa ;)
VastaaPoistaTäytyy kyllä myöntää, että täällä Keski-Euroopassa lasten täytyy olla enemmän nättejä kuin Suomessa. Kai se on vaan käytännön sanelema juttu, kun niitä loska/räntäkelejä enemmän siellä on. Itse myöskään en voisi kuvitella ostavani valkoista takkia, mutta hyvinpä tuo näyttää menevän. Aina kun Suomeen tulemme, äitini hieman vieroksuu tyttären hienoja villakangastakkeja ym. Kunnon toppahousu-haalarit ne kuulemma olla pitää!
VastaaPoistaIhania kuvia :)
VastaaPoistaOnko Italiassa kaikki leffat dubattuja vai tekstitettyjä? Minua on monesti koitetettu Italiassa maaritella leffaan, mutta olen jättänyt väliin, sillä italian kielen puheen ymmärtäminen on vielä aika onnetonta.
VastaaPoistaFinnforlife: Niinhän se on, että sää määrittelee aika pitkälle nuo lasten (ja aikuistenkin) vaatteet, itse erityisesti kengissä huomaan eron, italialaiskengät eivät Suomen olosuhteissa tunnu oikein mukavilta :D
VastaaPoistaNelli L: Kiitos, harmi, että tuo blondi linssilude yrittää ujuttautua aina joka kuvaan ;D
Pirpana: Taitavatpa olla kaikki dubattuja, yhden kaurismäen elokuvan olebn nähnyt tekstitettynä, mutta vissiin nämä uudemmat ovat nekin dubattuja. Itse aloitin hyvin aikaisessa vaiheessa elokuvien katsomisen Italiaksi, en minäkään kaikkea ymmärtänyt ensimmäisen parin vuoden aikana, mutta kylläpä niistä oli hyötyä kielen oppimsisessa kuitenkin! Kokeile, voit yllättyä iloisesti! Ihanteellista olisi, jos voisit ensin käydä SUomessa katsomassa jonkun leffan, niin että tuntisit jo tarinan ja voisit keskittyä paremmin kieleen!
Pyhimysmäinen mies, kyllä - itse sain käydä katsomassa leffan itsekseni, koska mieheni ei kuulema olisi sietänyt sitä loppuun asti istua... :)
VastaaPoistaIhme kyllä, elokuvasalissa ei ollut yhtään teiniä, kaikki 25-35 vuoden välillä. En siis ole tämän alueen ainut keski-ikäistyvä naishenkilö, joka on lukenu koko saagan :D Eräs rakas ystäväni (suomalainen tiedenainen, erittäin järkevä ja jalat-maassa-tyyppiä) totesi, että saagan päähenkilö on ehkä paras mieshahmo kirjallisuudessa sitten 1800-luvun englantilaisten miessankareiden...
Mutta joo, ei meilläkään rannikolla oikein joululta vielä tunnu - orvokit kukkivat joka puolella! Mukavaa sunnuntaipäivää :)